Teksti: Jukka Partanen

Tänä vuonna jo perinteiseksi muodostunut
syyskuun alun alppiajelu tapahtui Dolomiittien maisemissa. Ryhmän koko oli
kasvanut edellisestä vuodesta melkein tuplaksi. Poikkeuksena aikaisempiin
vuosiin reitti päättyi samaan paikkaan mistä alkoikin. Kokoontuminen oli
perjantaina 2.9 Pechiera del Gardassa Enjoy Garda Bike Hotellissa. Osa ryhmää
oli saapunut paikalle jo torstaina ja oli ehtinyt käydä tutkimassa lähistön
teitä. Hotellin asiakaskunta koostuu melkein pelkästään pyöräilijöistä, joten
ajettavia reittejä lähistöllä varmasti riittää.

Reitin suunnittelussa oli huomioita ryhmän
koon kasvu ja useammille päiville oli tarjolla vaihtoehtoinen ”kevennetty”
reitti. Edessä oli 8 ajopäivää, 900 km ja yli 20000 nousumetriä.

1
etappi Peschierea del Garda – Rovereto

Päivän reitille osunut tunnettu nousu oli
nimeltään Monte Baldo. Ylös on olemassa monta reittiä. Me olimme valinneet
Caprinosta lähtevän reitin, josta mittaa tulee 23,8 km. Nousumetrejä on 1361
eli heti ensimmäiselle päivälle oli tiedossa varsin tiukkaa kammen pyöritystä.

Ennen Monte Baldoa oli tiedossa pieni lämppäri
eli 14 km ja 650 m. Heti Gardan rantatieltä kääntymisen jälkeen oli reilu
kilometri yli 10 % kulmaa. Siinä tuli jaloille terävä muistutus siitä, mitä
oltiin taas vuoden tauon jälkeen tekemässä.

Baldo oli varsin vaihteleva. Keskimääräinen
nousukulma 5,7 % hämäsi monia ja niin minuakin. Loppunousu oli varsin tiukka ja
sykkeet nousivat tappiinsa, kun Garmin ei enää kyennyt näyttämään kulmaa
vauhdin ollessa liian hidasta.

2
etappi Rovereto – Molina di Fiemme

Toiselle ajopäivälle oli tiedossa kaksi yli 20
km nousua. Jälkimmäisen Passo Manghenin olimme ajaneet toiseen suuntaan vuoden
2014 Zurich-Venetsia reitillä. Tiesimme ainakin osittain mitä oli tiedossa.

Serrada nousu alkoi melkein heti hotellilta
lähdön jälkeen. Nousun pituus oli 19  km
ja nousumetrejä 1058. Nousukulma pysyi koko ajan alle 10, joten ajo tuntui heti
helpommalta kuin edellisenä päivänä. Serradan huipulta oli edessä ”pientä
kumpuilevaa” eli sellaisia 100 nousumetrin rypistyksiä vähän väliä ennen lasku
alas seuraavaan laaksoon. Lasku olikin yksi koko päivien hienoimpia tien
laskeutuessa vuoren seinämään rakennettuna. Alhaalla lämpötila oli reippaasti
yli 30 astetta ja juomapullojen täydennykset Borgo Valsuganassa oli tarpeen
ennen Passo Manghenille lähtöä.

Olimme ajaneet Manghenin pohjoisesta, josta
pituus on 16 km. Etelän suunnalta pituutta oli 23 km ja keskimääräinen jyrkkyys
7 %. Ensimmäiset 17 km noususta oli varsin maltillista, mutta viimeiset 6 km
sitäkin jyrkempää. Geelit ja patukat olivat tarpeen, jotta matka eteni edes
jotain vauhtia.

Huoltoauton kuskillamme Ronilla taisi myös
tulla hiki Iso Lassen ratissa yläosan serpentiinimutkissa ja kapealla tiellä.

3
etappi Molina di Fiemme – Caprile

Kolmannelle päivälle oli tarjolla kaksi
vaihtoehtoista reittiä. Helpompi vaihtoehto sisälsi vain yhden nousun, mutta se
oli tavallaan sitäkin pidempi. Nousua oli käytännössä yli 50 km, josta
viimeiset 14 km oli ns. luokiteltu ja nimeltään Passo Fedaia. Pidemmälle
lenkille oli tiedossa samaisen Feadaian lisäksi kaksi muuta Passoa: Lavaze,
Costalunga. Lavazessa oli ”Baldomainen” loppu, sillä viimeiset 2 kilometriä oli
reilusti yli 10 % nousua. Lasku alas oli vauhdikas, vaikka tienpinta oli yön
sateen jäljiltä paikoin märkä. Laskun jälkeen risteys oikealle ja siitä alkoi
Costalunga. Reitti kulki samoissa maisemissa kuin Granfondo Marcialonga.
Costalungan huipulla maisemat olivat upeita; aloimme vähitellen olla
Dolomiittien ytimessä.

Päivän viimeinen nousu oli siis Fedaia, josta
viimeiset 4 km olivat keskijyrkkyydeltä 8-10%. 
Lippistä pitää nostaa Pekalle, joka ajoi nuo kilometrit kahteen kertaan
toisten nauttiessa ylhäällä upeassa järvimaisemassa lämpimästä
auringonpaisteesta.

4
etappi Caprile  – Ovaro

Neljännelle päivälle oli tiedossa alamäkeä 500
m enemmän kuin ylämäkeä. Ensin piti kuitenkin tehdä hieman töitä, sillä suoraan
hotellin kulmalta siirryttiin ylämäkimoodiin. Edessä oli 5 km loivempaa nousua
Selva di Cadoreen, josta alkoi varsinaisesti Passo Giau. Pituutta on varsin
maltillisesti 10 km, mutta kohtuullisen raskaaksi nousun tekee kulma, joka on
tasaisesti 9-11 %.

Osa ryhmää valitsi hieman kevyemmän reitin ja
ajoivat Cortinaan d’Ampezzon Passo Falzaregon kautta. Cortinan treffien jälkeen
matka jatkui alaviistoon vielä noin 40 km, josta alkoi päivän toinen nousu 12,5
km Passo della Mauria. Nousun päältä sitten taas alamäkeä melkein Ovaroon asti.

5 päivä
Ovaro

Kahden yön pysähdys Ovarossa tarjosi 5.
päivälle useita eri vaihtoehtoja lepopäivästä matkan jyrkimpien teiden
valloitukseen. Matkan ”virallinen” reitti oli piirretty ylittämään Monte
Zoncolanin ja Monte Crostiksen. Zoncolan tunnetaan yhtenä Grand Tourien
vaativampana nousuna. Pituutta nousulla on Ovarosta 10,5 km ja keskimääräinen
jyrkkyys on 11,9 %. Nousu alkaa varsinaisesti Liarlisin kylästä, josta matkaa
toppiin on 8 km ja prosentit 13,7. Heti alussa oli useampi kilometri yli 15 %
ja ainakin minun oli pakko turvautua mutkittelemaan kapealla tiellä, jotta
matka eteni edes jotain vauhtia. Hetkellistä helpotusta toivat ohituspaikat,
jolloin pystyi tekemään hieman pidemmän mutkan! Kun matkaa oli jäljellä 1,5 km
ymmärsin selviäväni ja mieleni valtasi todellinen voittajan tunne. Zoncolan on
ehdottomasti kovin mäki, jota olen koskaan ajanut.

Lähellä huippua on kolme kapeaa tunnelia ja
siellä voi välillä olla ruuhkaa, vaikka autoja ei tiellä juuri näkynytkään

Itselleni riitti Zoncolan, mutta
kevytjalkaiset vuorikauriit suuntasivat vielä Monte Crostikselle, jonka helmenä
oli 4 km hiekkatiepätkää vuoren harjanteella.

Tasamaalenkki Ovaron suunnalla on melko
mahdoton tehtävä. Sutriosta Ovaroon oli profiilikuvassa melko tasaista, mutta
käytännössä se sisälsi 500 m nousua 10 km matkalla. Autokuskimme Roni innostui
välipäivänä pyöräilemään. Lainapyörällä ja –vaatteissa samainen 500 vertikaalin
nousu toiselta suunnalta sujui heittämällä. Saas nähdä muodostuuko perinteeksi
siirtyminen Iso Lassen ratista kammenpyörittäjäksi.

6 päivä
Ovaro-Cortina

Kuudentena päivänä suunta kääntyi länteen ja
vähitellen takaisin kohti lähtöpistettä. Päivä sisälsi kaksi nousua, joista
jälkimmäisellä käytiin koko matka korkeimmassa kohdassa Tre Cime di
Lavaredossa. Ensimmäisellä, Forcella Lavardet, oli pituutta 23 km ja nousumetrejä
niukasti yli 1000. Tiellä ei juuri näkynyt muita kulkijoita. Sää oli jälleen
mitä mainioin ja kilometrit taittuivat mukavasti. Laskun jälkeen edessä oli
seuraava nousu, jota riitti käytännössä yli 40 km. Paikka paikoin nousu oli
varsin maltillista. Viimeiset kilometrit ennen Lago di Misurinaa olivat jälleen
hieman tiukempia. Osa ryhmää suuntasi siitä alas Cortinaan ja osa lähti
kipuamaan 7,5 km ja 7,5 % nousua Tre Cimelle.  Nousu sisälsi myös alamäen, mikä tietää aina
sitä, että mukaan mahtuu myös jyrkkää kulmaa. Neljän kilometrin matkalta ei oma
Garminini näyttänyt missään vaiheessa alle 11 % lukemia. Hikoilu ja
hengästyminen kannattivat kyllä, sillä ylhäällä maisemat olivat
ikimuistettavat.

7.
etappi Cortina – Trento

Päivän teemana oli pitkä yli 100 km alamäki
Trentoon. Ennen laskua piti kuitenkin mennä muutaman solan kautta. Ensimmäinen
niistä oli Passo Falzarego. Ajoin nousun yhdessä Johanneksen ja Juhan kanssa.
Matka sujui mukavasti kuunnellessa Johanneksen matkaoppailua Falzaregon
kiipeilyhistoriasta ja nousulinjoista.

Lyhyehkön laskun jälkeen oli edessä
kumpuilevaa kohti Arabbaa ja Passo Pordoita. Vajaan 10 km nousun jälkeen
tapahtui siirtyminen isommalle eturattaalle ja laskeminen läpi Val di Fiemme
hiihtokylien kohti Trentoa. Molina di Fiemme jälkeen siirryimme päätieltä
laakson vasemmalle puolelle. Tie oli todella hieno ja rauhallinen.
Kahvittelutauon jälkeen koimme ensimmäisen kerran päivien aikana varsinaisen
sateen uhkan.  Emme kuitenkaan joutuneet
sateeseen, mutta kengät ja persukset saimme märiksi, kun tie oli märkä.

8
etappi Trento – Peschiera

Viimeiselle ajopäivälle oli suunniteltu kaksi
vaihtoehtoista reittiä: tasamaa ja vuori. Vuorireitti sisälsi nousun Monte
Bondonelle ja laskun alas Gardajärvelle, josta jatkettaisiin rannan tuntumassa
kohti järven eteläosaa ja Peschiera del Gardaa.

Ensimmäiset 10 km noususta sujuivat minulta hyvin
vähitellen tehoja nostaen ja ajattelin jatkaa samaa nostatusta loppuun asti.
Olihan kyseessä matkan viimeinen nousu. Valitettavasti tämä ei kuitenkaan toteutunut,
sillä rullasuksihiihtokisa oli sulkenut loppumatkan ja jouduimme kääntymään
alamäkeen ennen aikojamme. Toppi olisi vielä ollut saavutettavissa laskun
jälkeen toista reittiä pitkin, mutta siihen ei riittänyt enää sisua. Tapsa ja
Kimmo sen kuitenkin tekivät ja saivat aikaiseksi 165 km lenkin vielä
viimeiselle päivälle.

Ajelimme Hannu, Juhan ja Teemun kanssa
laaksoon ja löysimme mitä upeimman pyörätien, joka kulki viinitarhojen ja
luonnonsuojelualueiden lävitse kohti Riva del Gardaa. Sieltä ajelimme sitten
vuorovedoin kohti päätepistettä. Hieno päivä tämäkin, vaikka Bondone jäi
ajamatta. Pitänee käydä ajamassa se joskus toiste.

Loppuun

Yhteenvetona pari lainausta

Hannu Heikkilä: ” 16 pyöräilijää ja loistava kuskimme Roni 8:n ajopäivän reissulla Italian Dolomiiteilla – loistavat ilmat, henkeäsalpaavat maisemat, loputtomat v-mäiset nousut, mukavat ajokaverit, vauhdikkaat laskut, hyvä ruoka ja palautusjuomat, niistä on ikimuistettavat reissut tehty – nouse siis sohvaltasi jo toteuta unelmasi jo tänään, huomenna voi olla jo liian myöhäistä” 🙂

Jyrki Lohva: ” Juu ja kiitos kaikille tosi hienosta ja hyvin onnistuneesta retkestä, mukava saada uusia hyviä tyyppejä harrastuksen pariin ja toivottavasti kaikki ovat mukana ensi vuonna.
Vauhti on hidastunut meikäläisellä ja välillä mäki ei oikein maittanut mutta iltojen läpänheitto kompensoi kaiken.

Vuoden mäkihiiripalkinto Kimmolle, tempoveturipalkinto Teemulle.
Vuoden Tapsa-pokaali Esalle (jolle myös Johanneksen kanssa jaettu vuoden ensikiertalaisen palkinto).
Vesa-Matti Loiri -palkinto ilmeisesti Johannekselle (olihan kaatuminen tarpeeksi näyttävä?).

Sori Beni mutta alamäkipokaalin otan itselleni (koska kaikkihan perustuu Stravaan).”

Etapit

	Mistä	Mihin	Pituus	Nousu
Päivä 1	Garda	Rovereto	107,1	2669
Päivä 2	Rovereto	Molina	108,7	3489
Päivä 3	Molina	Caprile	90,8	2830
Päivä 4	Caprile	Ovaro	137,8	2879
Päivä 5	Ovaro	Ovaro	66,7	2837
Päivä 6	Ovaro	Cortina d’Ampezzo	118	3227
Päivä 7	Cortina d’Ampezzo	Trento	151,4	2806
Päivä 8	Trento	Garda	127,4	2101
		Yhteensä	907,9	22838
Vaihtoehtoja
Päivä 3	Molina	Caprile	71	1740
Päivä 5	Ovaro	Ovaro	75	2991
Päivä 8	Trento	Garda	102	778

Nousuja

Ensi vuoden Transalp reissu starttaa 2.9.2017 Grenoblesta. Luvassa on totuttuun tapaan lukuisia hienoja klassikkonousuja upeissa vuoristomaisemissa. Lisätietoja reissusta make [at] adventurepartners.fi