Teksti ja kuvat: Johannes

”Kuvittele seisovasi pickupin lavalla
kahdeksankympin vauhdissa ja loikkaavasi kyydistä tarkoituksena tarrautua
kiinni lyhtypylvääseen.” Näin havainnollisti lumivyöryn voimaa ja vauhtia
kurssilaisten sankarihahmoksi noussut sveitsiläinen lumivyöryekspertti Manuel
Genswein. Musta huumori oli varmasti osin myötäsyntyistä, mutta luullakseni
siihen oli leimansa painanut myös elämäntyö lumivyörypelastuksen parissa.
Tiukasti yleisöään katsova ja ajattelemaan haastava mies puhui vain asiaa
vahvasti englantinsa korostaen.

SBO:n (Svenska Bergsguide Organisationen)
vyörykurssi tuoreille vuoristo-opaskandidaateille järjestettiin Sveitsin
Davosissa 25.-30.1.2015. Kuudesta kurssilaisesta neljä oli Suomesta ja kaksi
Ruotsista. Kurssikielenä käytettiin englantia. Kurssi järjestettiin
yhteistyössä Sveitsin lumi- ja lumivyörytutkimuskeskuksen SLF:n (WSL Institute
for Snow and Avalanche Research SLF) kanssa.  SBO:n osalta kouluttajina toimivat kaksi
ruotsalaista vuoristo-opasta Mikael Amlert ja Mattias Erlandson. Sveitsiläisiä
kouluttajia olivat mainitun Manuel Gensweinin lisäksi geologi ja vuoristo-opas Stephan Harvey, fyysikko Henning Löwe ja
meteorologi Christine Pielmeier. Ski patrol -näkökulmaa kurssille toi Andermattissa
työskentelevä ruotsalainen Björn Becker.

Kurssikokonaisuus koostui runsaista ilta- ja
aamuluennoista sekä kuudesta päivästä mäellä. Ensimmäisenä ja viimeisenä
päivänä treenasimme Mikaelin ja Björnin johdolla ja saimme samalla tutustua
Davosin ski patrol –toimintaan komentokeskuksineen ja räjähdeainevarastoineen.
Ensimmäisen päivän iltana Manuel Genswein aloitti luennoilla ja toinen päivä
leikittiinkiin sitten hänen johdollaan piipparin piilotusta sekä treenattiin
pelastustekniikoita ja taktiikoita. Toisen päivän lapiointitreenissä saavutimme
takuulla kurssipäivien maksimisykkeet. Kaksi kuoppaa maahan saakka noin 2
metrisen paikoitellen varsin kovan lumipeitteen läpi. Rankkaa. Gensweinin
opissa pureuduimme syvälle piipparien sielunelämään ja herra taisi olla
pitkälle itse suunnitellut sekä Barryvoxin softan että paikallisen lumivyörypelastusstrategian.

Mr. Tatur Autio ja klassinen piippari.

Kolme seuraavaa päivää keskityimme
lumipeitteen rakenteeseen Stephen Harveyn johdolla. Vyöryriski oli tuolloin merkittävä:
12 ihmistä menehtyi Sveitsin Alpeilla lumivyöryissä 4 päivän aikana. Tämä on
puolet keskimääräisestä vuotuisesta määrästä. Neljännen kurssipäivän randolla
kuultiin 10-20 humahdusääntä ja nähtiin useita räjähteillä laukaistuja ja
spontaaneja vyöryjä sekä hiihtäjän laukaisema vyöry. Laukaisimmepa itsekin
vyöryn etäältä sekä neljäntenä että viidentenä kurssipäivänä. Herkässä oli
släbi paikoin. Oli erittäin opettavaista löytää heikkoja kerroksia vastikään
vyöryneistä.

Syvempää ymmärrystä lumipeitteen prosesseista
– esimerkiksi fasetoitumisesta – tarjoili luennollaan lumen fysiikan parissa
työskentelevä Henning Löwe. Paikallisessa kylmälabrassa tutkitaan lumen ja
lumipeitteen elinkaarta pilvestä kevääseen ja tuotekehitetään tekolunta
erilaisiin käyttötarkoituksiin. Lumivyöryriskiluokituksien parissa
työskentelevä Christine Pielmeier esitteli meille Sveitsin riskiluokituksen
syntymistä kokonaisuudessaan. Dataa kerätään ja tuotetaan  Sveitsissä automaattisten havaintoasemien,
paikallisten lumianalyytikoiden, asiaan vihkiytyneiden vuoristo-oppaiden,
säähavainto- ja ennustetietojen sekä tietokonemallinnusten avulla. Tietojen
pohjalta kolmen meteorologin tiimi tuottaa ennusteen talvikaudella päivittäin
kello 17 neljällä kielellä ja ennustetta tarkennetaan vielä kello 8 seuraavana
aamuna. Pielmeier luennoi myös tuotetun ennusteen vahvuuksista ja
heikkouksista. Osallistuimme myös Davosin alueen ennusteen luomiseen mäeltä
kerätyn lumianalyysidatan ja havaintojen muodossa.

SLF:n lumilabran lumimalleja. Vas. uusilumi ja
oik. fasetoituva kerros.

Kurssipäivät olivat pitkiä ja taukoja ei juuri
pidetty ja pureskeltavaa riittääkin pitkäksi aikaa runsaiden muistiinpanojen
valokuvien ja Harveyn suositteleman White Risk –nimisen nettipohjaisen
lumivyörytietokannan kanssa. White Risk –kokonaisuuden hankkimista suosittelen
erityisesti Sveitsin lumilla liikkuville. Kokeiluversio toimii ilmaiseksi
vuorokauden ajan. Kaikenkaikkiaan kokonaisuus toimi mielestäni erittäin hyvin
juuri monen erilaisen näkökulman vuoksi. Toimintaa ohjaavaa
lumivyöryriskianalyysiä tehtäessä tietoa on hyvä kerätä monesta eri lähteestä
ja luoda kuva tämän hetken keskeisimmistä lumipakan ongelmista, niiden
vakavuudesta ja sijainnista. Lumivyöryriski on usein suoraan verrannollinen
lumen laatuun ja loppukaneetiksi poimin pari lausetta Christine Pielmeierin
luennosta.

“Signs of instability
are very true.”

“Don’t trust
stability.”

Löytyi kivaa laskettelua kurssin jälkeisinä
päivinä. Kuvassa Fredrik Aspö.