Odotettu alppireissu on alkanut! Oksasen Antin kanssa
ajellaan hyvän sään perässä ja möngerretään minkä ehditään. Ekana tultiin
Italian ja Sveitsin rajan tuntumaan Val di Melloon.

 

 

Illalla tankattiin paikallista lemmenjuomaa ja grappa
tarjoiltiin leirintäalueella ns. pitkänä (skumppalasillinen).

 

Aamulla tehtiin leivät ja kuvassa kädessä on
juustoköntti. Avot!

 

 

Päädyimme Kundalini nimiselle reitille ja tarkoitus oli
jatkaa vielä toinen reitti perään, mutta hylkäsimme suunnitelman kun oltiin
vasta puolilta päivin topissa. Kolmas köydenpituus oli nasta loiva halkeama.

 

Uskomattoman makia leikkaus. Pituuttakin mokomalla oli
noin 50 metriä.

 

Antti etsiskelee tietä. Taustalla siintään seutukunnan
korkeampia mäkiä.

 

Kiidettiin sitten Sveitsin puolelle haaveenamme Piz
Badilen pohjoisseinä. Mäki oli hyvin luminen ja meidän pikkukengissä ei sinne
ole asiaa. Toisella kerralla.

 

Antti purkaantui heti kotisuomen suuntaan ja kiukun
purkaminen onnistuu ystävän Katin ohjeella seuraavasti: ”Sun ongelmat on sitä
luokkaa, että niihin ei ole kuin kaksi ratkaisua. Preparoi a. femoralikset esiin & katkaise tai mene saunan taakse.
tai ehkä LIV,  geishasuklaa & uudet kengät vois vähän lievittää
ahdistusta.”  

Valitsimme viimeisen.