Johanneksen seikkailuja Pohjoiskalotissa
Osa 2 – pakkasukkoja
Blogaus tuleekin pienellä viiveellä, koska kelin sulattelu on vienyt hitusen aikaa…
Sulattelua on riittänyt
Helsingin Herroja (huomatkaa nopeasti muuttunut suhtautumiseni suuren maailman ihmisiin ja elämänmuotoihin) tuli viikonlopuksi 3.-5.2.2012 jääkiipeilemään Korouomaan. Viikonloppu oli ja todennäköisesti tulee olemaan talven kylmin – Posiota kohti mennessä pakkasta oli 37 °C ja takaisin tullessa 39 °C. Nimeltä mainitsematon (viisas?) seurueemme jäsen päätti jo Rovaniemellä jättää jääkiipeilyvehkeet odottamaan lentomatkaa takaisin pääkaupunkiseudulle – eikä ymmärtääkseni ole hetkeäkään katunut.
Lähtö Rollosta
Lämpötila oli lupaava…
Korouomaa…
lähestyttäessä
Keli oli täysin tyyni ja moottoritie kuuma
Loppujen lopuksi vietimme kelpo viikonlopun jääkiipeilynkin merkeissä. Myös bulkkaus onnistui hyvin, sillä asetuimme Autin kylään mitä erinomaisimpaan yöpaikkaan Niemelän Riitan ja Markun kestitettäviksi. Paikka tulee olemaan myös kevään Korouoman jääkiipeilytapahtuman tukikohtana ja suosittelen Arctic Fantacy –yrityksen palveluita lämpimästi kaikille alueella kävijöille.
Osa porukasta jäi pitämään seuraa talonväelle ja suuntasimme Ilkan ja Ossin kanssa kolmen tiiminä laakson pohjalle. Hyytävistä legendoista ja huolellisesti kuvatun auton ulkolämpömittarin lukemasta huolimatta Piippukodan lämpömittari näytti vain -28 °C. Rotkolaaksossa vallitsi siis suhteellisesti ottaen mitä miellyttävin, täysin tyyni, sää. Jakaannuimme kahteen kiipeilytiimiin ja vietimme ensimmäisen kiipeilypäivän Mammutti-putouksella. Ossi ja Ilkka muodostivat Fifi-tiimin ja meikäläinen Toppahousutiimin. Mielestäni ruuvien ruuvaaminen vallitsevissa olosuhteissa oli inhimillisesti katsoen mahdotonta ja siten kiipeilin itsekseni.
Team FIFI
Rotkolaakson suhteellinen lämpö
Aina niin ihana laaksonpohja
Team Toppahousu
Yhteensä 12 nousun jälkeen ja hämärän jo hiipiessä, olimme valmiit palaamaan yöpaikkaamme. Sauna oli lämpimänä ja levitettyämme kamat kuivumaan tuntui auvoiselta nakkoa löylyä päivän seikkailuista höpisten. Illalliseksi meille oli valmistettu loistava ateria. Alkuruoaksi punajuurikeittoa, pääruoaksi erittäin runsas hirvipata perunamuussilla ja salaatilla sekä jälkiruoaksi omenapiirakkaa. Raaka-aineet oli valittu lähiruoka-ajatuksella ja muun muassa liha oli paikallisen hirviporukan saalista. Pian olin valmis nukkumaan tunnelmallisen hirsirakennuksen yläkertaan ja simahdinkin pitkille yöunille tavoilleni uskollisena porukan ensimmäisenä.
Kamat kuivuu kivasti lattialämmityksellä
Kuoritakki kuurassa
Tiimi tanassa
Ossi toppaa
Ilkka liidata lipsauttelee ja Ossi varmistaa
Seuraava päivä alkoi runsaalla kursailemattomalla aamiaisella: puuroa, pekonia, munia, paahtoleipää ja sen sellaista. Aamulla majapaikan ulkolämpömittari näytti -37.8 °C ja lohkolämmittimellä varustamaton vuokrakiesimme ei tietty inahtanutkaan, vaikka auton armoitettu kuljettaja illallisen päätteeksi olikin todennut ettei ole auton käynnistymisestä kovinkaan huolissaan. Saimme siis nauttia maalämmöstä tovin pidempään mikä tuntuikin ainakin minusta ihan kivalta vaikka sitä en tovereille myöntänytkään… Tekosyitä ei kuitenkaan riittänyt kovin pitkään, koskapa Markulta löytyi lämpöpuhallin, jolla auto nopeasti lämpeni tarpeeksi käynnistyäkseen.
Tiimeihin jakaantuminen noudatti aiemman päivän kaavaa ja lisäksi Jukka tuli katsomaan rotkolaaksoa haikkailu mielessään. Putoukseksi valitsimme Ruskeavirran. Piippukodassa yöpynyt vaasalais-, jyväskyläläis-, kuopiolais-, lappeenrantalaisporukka oli jo putouksilla. High sport –jäätykki Sami Järvimäki oli meidän tullessa jo puuhaamassa väliankkuria Ruskean puoliväliin ja köysistö tarjosi minulle valmiiksi asennutun laskeutumisköyden ja vieläpä vaniljaeskimonkin. Yksi nousu riitti minulle ja lähdin katselemaan muita putouksia aikani kuluksi. Mammutti oli edelliseltä päivältä tuttu ja varsin muhkea. Jaska Jokunen oli laihahko mutta varmasti kiipeiltävissä ja Revontuli-putous oli myös ihan ok. Toivoakseni jäätä saadaan vielä kuitenkin reilusti lisää kevään möngintään.
Kuopiolaisten bemari oli seissyt talvidieseleineen viisi päivää keskimäärin -35 asteessa ja pojat jäivät syömään viimeisiä vaniljaeskimoita hinausautoa odotellen. Ei auttanut edes Vaasan poikain aggregaatti, koska modernin sukupolven tietokoneohjelmoiduista puuttuu lohkolämmitin… Me sen sijaan kävimme vielä paluumatkalla saunomassa ja syömässä maittavan lounaan Auttissa, jonka jälkeen suuntasimme takaisin kohti Rovaniemeä ihmetellen tämän uudenlaisen Korouomamatkailun auvoisuutta.
Lisätietoa Korouoman kiipeilytapahtumasta: www.adventurepartners.fi/korouoma.aspx
Auttin majatalo:
www.arcticfantasy.net
Majapaikan tunnelmia 1
Majapaikan tunnelmia 2
Makuuhuone
Saunomassa
Alkuruuat pöydässä
Punajuurikeitto
Tyytyväisiä jätkiä. Jopa ylibulkkaaja Ossi näyttää kylläiseltä
Jukka Fiilistelee
Tämä versus puucee -30 asteen pakkasessa
Aamiaisen valmistaja oli ymmärtänyt jotain oleellista kiipeilystä ja elämästä
Majapaikan tunnelmia
Isäntä ja emäntä. Kiitokset loistavasta viikonlopusta
Vaasan pojat
Ossi ruskealla
Maailma näyttää huisilta huuruisten lasien läpi
Mammutti
Haikkailua
Jaska Jokusta edestä
ja Jaska Jokusta takaa
Verhoa
Revontuliputous
Loppulämmöt
Piippukodalle vievä silta
Laavut
Kommando
Arktista Eskimon syöntiä 1
Arktista Eskimon syöntiä 2
Mission impossible
Ihan jees…
Kevyt kenttälounas
Loppujäähdyttelyä
Lopuksi vielä viehko käänteinen striptease-esitys
